Siirry pääsisältöön

karmee hässäkkä koko aika


Miten meidän elämästä tuli taas näin kiireistä. Eihän meillä edes ole mitenkään erityisesti ohjelmaa ja silti tuntuu ettei mitään ehdi... Mitä mä oon tänään saanut aikaseks:

  • Ulkoiluttanut Koiran Aamiaisen kaikille – siis oikeesti kaikille 
  • Laittanut M:n matkaan eli pakannut sille terapiakassin ja huolehtinut et sillä on vaatteet päällä
  • Korjannut aamiaispöydän Lukaisuut muutaman blogin Lukenut Hesarin iPadistä – viimeksi oon lukenut Hesarin toukokuussa 2011 
  • Kaivanut kirjoituspöydän lokerikoista ja pöydältä kaikki toimintaterapia, fysioterapia ja puheterapiaraportit 
  • Vastannut ystävän sähköpostiin ja lähettänyt meilin M:n koulukaverin äidille leikkideiteistä 
  • Käynyt suihkussa, meikannut ja pukenut
  • Pessyt kaksi kakkaista takapuolta ja pukenut pojat 
  • Ajanut Klinikalle 
  • Keskustellut ABA spesialistin ja toimintaterapeutin kanssa 
  • Ajellut kauppaan hoitamaan Valentines-systeemejä ja ostanut samalla paketillisen pääsiäismunia heräteostoksena - K käytti niitä miekkana 
  • Ajanut Whole Foods Marketiin ostoksille ja lounaalle lasten kanssa 
  • Vaihtanut pikakuulumiset naapurin kanssa 
  • Ajanut kotiin, purkanut kauppakassit 
  • Pukenut M:lle balettivaatteet 
  • Ajanut M:n balettiin K:n raivotessa autossa ja kahden muun valittaessa et K:n kiljunta sattuu niitten korviin 
  • Vienyt pojat puistoon baletin ajaksi 
  • Juossut kilpaa, ajanut jannuja takaa ja leikkinyt piilosta
  • Keinuttanut ja kiikuttanut ja pyyhkinyt hihalla puiston liukumäet 
  • Ajanut takaisin balettiin ja vaihtanut siellä baletin pihalla yhden erän vaippoja  
  • Asentanut mun omenapuhelimen auton bluetoothsysteemiin saadakseni lapsille Spotifysta musiikkia
  • Ajanut takaisin kotiin 
  • Hakenut postit
  • Silmäillyt vattupuskaa sillä silmällä -se pitäis oikeesti nyt leikata ennen kuin se tekee enemmän uutta lehteä 
  • Hoitanut rasituksesta ja liiasta juomisesta oksentavaa M:aa 
  • Vaihtanut kaikille puhtaat ja kuivat vaatteet päälle 
  • Viikannut kaksi koneellista pyykkiä 
  • Käynnistänyt pyykkikoneen uudelleen 
  • Vastannut M:n erityisopen palaverikutsuun – tää on nyt SE palaveri. Se missä käydään läpi kuluneen vuoden tavoitteet, asetetaan uudet tavoitteet ja mietitään sitä isoon kouluun siirtymistä. Paikalla tulee olemaan ope ja erityisope ja sit molemmat autismispesialistit ja koulupsykologi. Tää on se miitinki missä mun pitää tietää mitä mä haluan sille vaatia tueksi ensisyksynä ja puhua erityiskoulukuljetuksesta ja... palaveri on 27.2. 
  • Yrittänyt varata lastenhoitajan netissä ja sen jälkeen jonottanut puhelimessa sinne samaan firmaan ja toistanut ne kaikki tiedot jotka jo ehdin sinne lomakkeeseen laittaa ja vastannut tyhjänpäiväisiin kysymyksiin 
  • Pyyhkinyt samalla yhden kakkaisen takapuolen 
  • Askarrellut lasten kanssa kortit L:lle huomiseksi 
  • Lukenut kirjan lapsille – yksi kolmesta kuunteli 
  • Laittanut niille videon DVD:n päälle jotta saan laitettua ruokaa niille 
  • Tehnyt leipätaikinan 
  • Laittanut lapsille päivällisen 
  • Tarjoillut jälkiruokaa 
  • Järjestänyt kaikki ne terapiapaperit ja raportit kahteen kansioon ja kaivanut esille edellisen erityisopetussuunnitelman ja toimintaterapian suositukset 
  • Aloittanut ensikuun kalenterin tekemisen 
  • Sopinut kahvitapaamisen huomiselle 
  • Pessyt yhden kakkapepun 
  • Laittanut kolme lasta kylpyyn 
  • Laittanut kaksi kolmesta nukkumaan 
  • Tarjonnut jäljelle jäänelle iltapalaa 
  • Laittanut tiskikoneen päälle


Tässä kohdassa L tulee töistä ja mä oon just saanut ahterini tähän tuoliin. Vielä pitäis tarjoilla ruokaa meille aikuisille, ulkoiluttaa se Koiraparka, ruokkia Koiraparka, tehdä se enskuun kalenteripohja, valmistella lauantain opetusta, vastata muutamaan sähköpostiin, lukea kirjaa huomiseen raamikseen – ei muuten tule tapahtumaan.  Jos toi meidän työläinen vaikka laittais ton tytön nukkumaan, no ei se toisaalta tartte kuin hammaspesun ja iPadin ja pusun.

Listassa ei lue sitä kuinka K puri O:ta ja O itki ja kuinka O löi K:ta ja se itki ja kuinka O löi M:aa ja se itki ja sit M löi O:ta ja O itki ja sit ne väkivallattomat torat joita varmasti oli tänäänkin useita kymmeniä. Sit tässä ei lue ne lukuiset kerrat kun oon lohduttanut M:aa kun maailma ei toimi niin kuin se haluis.

En valita. Meillä oli hyvä päivä. Veikkaanpa että aika monella kotiäidillä oli ihan yhtä vilkas päivä.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion teh...

valokuvissa kaikki on aina hyvin

Jokin aika sitten sain blogiini kommentin, joka jäi kummittelemaan mun mieleen. Kommentti oli ystävällinen ja lyhyt. Se ei haastanut mihinkään, oikeastaan se oli pelkkä toteamus, jossa kirjoittaja sanoi: ”Mä haluaisin elää sun elämää!” Nopeasti voisi vastata, että niin minäkin, mutta jäin silti miettimään sitä mielikuvaa, joka tulee vastaan niin sosiaalisessa mediassa kuin täällä blogissakin. Vuosi 2023 oli monella tapaa haastava, ei raflaavan katastrofaalinen, mutta ehkä enneminkin sellainen hiljaisen haastava. Kukaan ei kuollut – paitsi kissa – ei edes melkein. Kukaan ei sairastunut vakavasti – paitsi koira, mutta sekin on hallinnassa. Kaikki on ihan hyvin, vaikka oli hetkiä, kun teki mieli heittää hanskat tiskiin. Toisaalta vuosi oli myös ihana, ja kun katsoin taaksepäin, keräillen kuvia tähänkin kirjoitukseen ajattelin, että mulla on tosiaan aika ihana elämä. Olemme monessa etuoikeutettuja ja moni antaisi varmasti paljon saadakseen elää sellaista elämää kuin ne valokuvien tarinat k...