Mä haluan
jäsenyyden sinne lastenmuseoon! Meillä oli ihan sikakivaa. Sikakivaa huolimatta
siitä et hukkasin K:n ainakin kymmenen kertaa sinä aikana kun oltiin siellä.
Nyt oon poikki. Toisaalta K on karannut tai kadonnut aina kun silmä välttää siitä saakka kun oppi kävelemään eli noin 21kk:n ajan.
Ennen museota käytiin ostamassa M:lle uusia tusseja ja hiuslenksuja. Mukaan tarttui myös kaikumikrofonit kaikille kun ne maksoi vaan taalan. |
Lastenmuseossa pääsi kokeilemaan talonrakennusta. |
...ja tekemään hammastahnaa. |
R:n äidin S:n
kanssa puhuttiin näistä meidän erilaisista ja vuodatin sille isolla kädellä
tätä elämää K:n kanssa kun se karkailee ja katoaa ja on K – kävelevä onnettomuus
kahdella jalalla. M on aina ollut omalla tavallaan pomminvarma ja ihan super ennakoitava.
M:n kanssa mä voin ihan tuhannella luottaa et se ei käynnistä autoa jäädessään
autoon tai tyhjennä lääkepurkkia tai syö pesuaineita tai ota veistä ilman lupaa
tai... K:hon en luota hetkeäkään. En missään, en koskaan. Se ei vaan tule
ajatelleeksi, siinä missä M noudattaa sääntöjä kirjaimellisesti ja ajattelee
liiankin kanssa, K ei pysähdy funtsimaan koskaan. S antoi mulle idean. Koska ne
loputtomat jäähyt ei johda mihinkään muuhun kuin siihen et mä en kurista omaa
lastani – hyvä asia sinällään – me taidetaan kokeilla jäähyjen sijaan ”reset”
systeemiä ja siinä sen sijaan et lapsi kannetaan korvista jäähylle se ottaa
itse kymmenen sekunnin hengähdystauon ja ennen kuin se on sen taukonsa ottanut
se ei saa huomiota lainkaan. Meidän huomionnälkäisillä lapsosilla tässä saattaa
olla avain onneen, tai ainakin helpotus. Siis tää ”reset” yhdistettynä mun
vanhaan salarakkaaseen ”Love & Logic”:iin.
Huomenna
puntaroin kilpailuvoittajan – kuka saa amerikkapaketin – ja sit pitäis vielä
päättää mitä sinne pakettiin laitetaan. Helpointa olis pakata vaan tavanomaista
americanaa; maapähkinävoita, oreokeksejä, maapähkinävoisuklaa... mä kuitenkin
haluun laittaa matkaan jotakin vähän mulle aidonpaa. No, maapähkinävoita meillä
menee kilokaupalla mut se on painavaa. Aitoja Oreoita me ei syödä koskaan ne
kun sisältää kaikkee ei niin kivaa ja se maapähkinävoisuklaakin on oikeesti
hyvää, mut sen makuun oppiminen vie aikaa.
Vaikuttaa ihan mahtavalta mestalta tuo museo!
VastaaPoistaSe on ihan mahtipaikka!
Poista