perjantai 15. helmikuuta 2013

reset - lapselle vai äidille?


Mä haluan jäsenyyden sinne lastenmuseoon! Meillä oli ihan sikakivaa. Sikakivaa huolimatta siitä et hukkasin K:n ainakin kymmenen kertaa sinä aikana kun oltiin siellä. Nyt oon poikki. Toisaalta K on karannut tai kadonnut aina kun silmä välttää siitä saakka kun oppi kävelemään eli noin 21kk:n ajan.

Ennen museota käytiin ostamassa M:lle uusia tusseja ja hiuslenksuja. Mukaan tarttui myös kaikumikrofonit kaikille kun ne maksoi vaan taalan.


Lastenmuseossa pääsi kokeilemaan talonrakennusta.

...ja tekemään hammastahnaa.


R:n äidin S:n kanssa puhuttiin näistä meidän erilaisista ja vuodatin sille isolla kädellä tätä elämää K:n kanssa kun se karkailee ja katoaa ja on K – kävelevä onnettomuus kahdella jalalla. M on aina ollut omalla tavallaan pomminvarma ja ihan super ennakoitava. M:n kanssa mä voin ihan tuhannella luottaa et se ei käynnistä autoa jäädessään autoon tai tyhjennä lääkepurkkia tai syö pesuaineita tai ota veistä ilman lupaa tai... K:hon en luota hetkeäkään. En missään, en koskaan. Se ei vaan tule ajatelleeksi, siinä missä M noudattaa sääntöjä kirjaimellisesti ja ajattelee liiankin kanssa, K ei pysähdy funtsimaan koskaan. S antoi mulle idean. Koska ne loputtomat jäähyt ei johda mihinkään muuhun kuin siihen et mä en kurista omaa lastani – hyvä asia sinällään – me taidetaan kokeilla jäähyjen sijaan ”reset” systeemiä ja siinä sen sijaan et lapsi kannetaan korvista jäähylle se ottaa itse kymmenen sekunnin hengähdystauon ja ennen kuin se on sen taukonsa ottanut se ei saa huomiota lainkaan. Meidän huomionnälkäisillä lapsosilla tässä saattaa olla avain onneen, tai ainakin helpotus. Siis tää ”reset” yhdistettynä mun vanhaan salarakkaaseen ”Love & Logic”:iin.



Huomenna puntaroin kilpailuvoittajan – kuka saa amerikkapaketin – ja sit pitäis vielä päättää mitä sinne pakettiin laitetaan. Helpointa olis pakata vaan tavanomaista americanaa; maapähkinävoita, oreokeksejä, maapähkinävoisuklaa... mä kuitenkin haluun laittaa matkaan jotakin vähän mulle aidonpaa. No, maapähkinävoita meillä menee kilokaupalla mut se on painavaa. Aitoja Oreoita me ei syödä koskaan ne kun sisältää kaikkee ei niin kivaa ja se maapähkinävoisuklaakin on oikeesti hyvää, mut sen makuun oppiminen vie aikaa. 


2 kommenttia:

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.