Siirry pääsisältöön

maanantai


Kun lapselta tulee yöllä nenästä verta eikä se edes herää siihen on sen sänky, yöpaita ja se itse aamulla kuin isommankin taistelun jäljiltä. Onneksi mä satuin heräämään ennen sitä koska sillä paniikilla ei olis ollut mitään rajaa jos mä en olis ollut siinä jo passissa valmiina pelastamaan, pyyhkimään ja pesemään. Laitoin M:n opettajalle vielä tekstarinkin, jotta sielläkin tiedetään mistä on kyse kun M kolmen minuutin välein tarkistaa ettei sen nenästä tule verta.

Pojat tappelee ja kiukkuaa taukoamatta. Selkeästi maanantai, myös niillä. Joku sanoi et se oli päivän aikana toiminut lastensa erotuomarina kuusi kertaa. Mä olin päässyt siihen kuuteen jo ennen kuin kello oli kahdeksan – aamulla. Tää nyt on vaan niitä päiviä kuin ihan kaikesta saadaan aikaan riita ja sit huudetaan ja itketään ja kiljutaan.

Mä oon edelleen onnellisesti yöpaidassa. Juon kahvia ja syön tuoretta leipää juustolla ja maksamakkaralla. Sen jälkeen kun aloin leipomaan leivän itse ei kaupan leipä ole kelvannut enää kenellekään... tai M:hän nyt lopetti leivän syömisen kokonaan kun se maistuu kalalta. Pitäis pukea. Kohta tulee Kummitäti T ja Kummilapsi. Sit mennään Taideopelle kun mä oon lauantaina sen sijainen.

Huomenna on M:n koulussa bileet. Sitä varten oon luvannut leipoa vaaleanpunaisia keksejä ja M:n pitää saada noi korttivirityksensä tehtyä.

Tästä tulee kiireinen päivä.


Kommentit

  1. on niin ihanan näköinen leipä! Mun leivistä ei koskaan tule noin kauniita.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...