Lomaelämä on
pysähtynyttä, pysähtyneisyys tekee välillä hyvää etenkin kun se on
vapaaehtoista. Edelleen M tekee tossa vieressä koulutehtäviään – isot ja pienet
kirjaimet, aakkoset, ennen ja jälkeen ja välissä ja... – ja välillä värittää
kuin rentoutuakseen haastellisempien tehtävien välissä. Pojat katsoo samaa
leffaa kuin eilenkin ja mä oon yöpaidassa tässä koneen ääressä. Välillä ne
tappelee ja sit ne riehuu ja sit ne rauhoittuu taas katsomaan elokuvaa. Päiväni
Murmelina siis. Ero eiliseen on jättiläismäinen mustelma mun käsivarressa ja se
et kohta lähdetään lounaalle M:n koulukaverin kanssa ja lastenmuseoon.
...perhanan typo - en jaksa korjata, sori! |
Huomenna
Suomikouluun sijaistamaan Taideopea ja mun ryhmässä on oma sijaisensa. Taideope
on myös Kanteleope, mä rupesin eilen illalla sängyssä miettimään et musta ei
kyllä ole kanteleopeksi. Ei edes Kanteleopen sijaiseksi. Mun taidoilla osaan
opettaa lapset soittamaan Ukko-Nooan pianolla, yhdellä sormella. Mä oletan ja
toivon ettei kukaan oletakaan mun sijaistavan myös Kanteleopea. En tullut
kysyneeksi.
Mustelma on komea
ja ah, niin kipeä. Se tuli kun K heilahti ja meinas pudota mun sylistä ja mä
tietysti pelastin ja huitaisin käteni siinä hötäkässä tuolin selkänojan kulmaan.
Kun syö rotanmyrkkyä se verenvuoto siellä kudoksissa ei sit lopukaan ihan heti
vaan vuotaa ja vuotaa ja vuotaa... auts.
Eilen tarjoilin L:lle romanttiseksi illalliseksi nilviäisiä, Mummia - ei dödöä ja tuoretta leipää. Vastoin yleistä kuvitelmaa Valentinena ei ostella timantteja vaimolle ja mennä pakon edessä ravintolaan syömään hienosti. Tai siis ainakaan mun ystäväpiirissä tai L:n työkavereitten parissa. Ehkä joku, ehkä jossakin. No, joku L:n työkaveri oli kyllä viemässä vaimonsa kuuntelemaan eroottisia runoja, mä olisin ehkä ollut hämmentynyt jos L olis hankkinut liput moiseen. Useimmat ostaa vaimolle kukkia ja/tai suklaata ja sit syödään hyvin - kotona. Mä sain kolmekymmentä valkoista tulppaania ja L etanoita ja kalasäilykkeitä.
Kommentit
Lähetä kommentti