Siirry pääsisältöön

koulusta ja ompelusta


Ompelukoneesta katkesi se viimeinenkin neula, kolttu jäi kesken ja täytyy ostaa lisää neuloja huomenna. Ärsyttävää on että se katkes just tietenkin sillä viimeisellä vähän isommalla pätkällä ja se hamonen on siis melkein, melkein valmis... Opittuja asioita, jotka on ehkä hyvä jakaa muitten vähän vähemmän kokeneitten ompelijattarien kanssa: 
  1. Vuorisilkin ompeleminen ON haasteellista, jousuin alistumaan ja harsimaan vastoin periaatteitani.
  2. Jos pikän alushameen hameen tekee suorakaiteesta, kannattaa tehdä halkio - helpompi kävellä. 
  3. Sen halkion tekeminen ON helpompaa jos se on suunniteltua kuin sen tekeminen jälkikäteen.
  4. Antauduin ja rypytin ne kaksi eripaksuista tylliä rypytyslangalla - taas vastoin periaatteita.


Kymmenen metriä mustaa tylliä olkkarissa

Kymmenen metriä tylliä ompelukoneessa


L ei koskaan käy missään, se ei oikeesti koskaan, koskaan, koskaan käy missään ja tulee töistä suoraan kotiin eikä ulkoile kavereitten kanssa viikonloippuisin. En siis tohdi valittaa... kuitenkin uskomaton sattuma on se, että just sinä iltana kun sillä on se yllättävä iltameno mä olen K-U-O-L-E-M-A-N väsynyt ja odottanut iltapäiväkolmesta että se tulis kotiin ja hoitais apinalauman sänkyyn... Tekstari tulee vähän ennen viittä ja toinen tekstari ennen kuutta... Mä oikeesti toivon että sillä on kivaa – ilman yhtään katkeruutta tai vinoa ajatusta  – eikä tälle kai ole olemassa parempia tai huonompia iltoja, tänään vaan olisin suonut että joku olis pitänyt musta huolta... tirautan kaksi kyyneltä, kokoan itseni ja ajattelen että se on jo Suomessa matkalla... puoliseiskalta pojat on sängyissään ja M yllättävän yhteistyökykyisenä siivoaa mun kanssa. Otan oluen ja istahdan.

***

Koulupiiri päätti eilen, että koulualueiden rajoja muutetaan ja M:n ensi syksyn koulu tulee todennäköisesti ihan virallisestikin olemaan se johon halusimme tytön siirtää. Meidän asukasyhdistyksen nettisaitille oli kopioitu rehtorin kirje, jossa luvattiin jatkuvaa päivitystä ja päivittelyä asian suhteen. Laitoin sähköpostia sen liian ison koulun rehtorin assarille tai koulusihteerille tai ”jollekin” sopivantuntuiselle henkilölle ja pyysin että voisin saada nämä sähköpostit... Sain kuivakkaan vastauksen jossa mulle kerrottiin että tämä koskee vain koulun tämänhetkisten oppilaiden vanhempia. Vastaan ja kysyn, tarkoittaako hän TODELLA sitä ettei tämä koulualueiden muutos koske minun perhettäni. Kymmenen minuuttia myöhemmin saan anteeksipyynnön koulun rehtorilta ja sen jälkeen olen saanut kolme sähköpostiviestiä tästä koulualueiden muutosprosessista. Joskus kannattaa älähtää.

***

Pelaan muutaman erän Junior Labyrinttiä M:n kanssa, olen höveli ja tarjoilen sille tikkarin... vähän yli seiska sekin on sängyssä, taidan kohta hiipiä perässä.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...

Konsensus Kari

sunnuntaina me syödään pullaa Itku pitkästä ilosta, paha paljon nauramasta. Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee. Mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. Vaatimattomuus kaunistaa. Suomalainen asenne elämään on kurinalainen. Kärsimyksen kautta päästään voittoon ja kurinalaisuus palkitaan. Arjen kuuluu tuntua harmaalta ja arkiselta, sillä ilman harmautta ei juhlakaan tuntuisi juhlalta. Vaikka kasvava osa suomalaisista ei tunnusta uskontoa, eroaa kirkosta ja haluaa pysyä kaukana jumalasta, varjostaa suomalaista ajattelua ja kulttuuria edelleen luterilaisuus, tietynlainen tarve itsensä rankaisemiseen, askeesiin ja kieltäytymiseen. Oli sitten kyse liiasta kivasta, liikunnasta, sokerista tai mistä tahansa mukavasta. Martta mahtuu edlleen syliin Hyvä ihminen syö puolukoita ja ruisleipää. Hyvän ihmisen lapset eivät syö sokeria, lisäaineita, väriaineita tai oikeastaan mitään muutakaan kivaa. Hyvän ihmisen lap...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...