Siirry pääsisältöön

reset - lapselle vai äidille?


Mä haluan jäsenyyden sinne lastenmuseoon! Meillä oli ihan sikakivaa. Sikakivaa huolimatta siitä et hukkasin K:n ainakin kymmenen kertaa sinä aikana kun oltiin siellä. Nyt oon poikki. Toisaalta K on karannut tai kadonnut aina kun silmä välttää siitä saakka kun oppi kävelemään eli noin 21kk:n ajan.

Ennen museota käytiin ostamassa M:lle uusia tusseja ja hiuslenksuja. Mukaan tarttui myös kaikumikrofonit kaikille kun ne maksoi vaan taalan.


Lastenmuseossa pääsi kokeilemaan talonrakennusta.

...ja tekemään hammastahnaa.


R:n äidin S:n kanssa puhuttiin näistä meidän erilaisista ja vuodatin sille isolla kädellä tätä elämää K:n kanssa kun se karkailee ja katoaa ja on K – kävelevä onnettomuus kahdella jalalla. M on aina ollut omalla tavallaan pomminvarma ja ihan super ennakoitava. M:n kanssa mä voin ihan tuhannella luottaa et se ei käynnistä autoa jäädessään autoon tai tyhjennä lääkepurkkia tai syö pesuaineita tai ota veistä ilman lupaa tai... K:hon en luota hetkeäkään. En missään, en koskaan. Se ei vaan tule ajatelleeksi, siinä missä M noudattaa sääntöjä kirjaimellisesti ja ajattelee liiankin kanssa, K ei pysähdy funtsimaan koskaan. S antoi mulle idean. Koska ne loputtomat jäähyt ei johda mihinkään muuhun kuin siihen et mä en kurista omaa lastani – hyvä asia sinällään – me taidetaan kokeilla jäähyjen sijaan ”reset” systeemiä ja siinä sen sijaan et lapsi kannetaan korvista jäähylle se ottaa itse kymmenen sekunnin hengähdystauon ja ennen kuin se on sen taukonsa ottanut se ei saa huomiota lainkaan. Meidän huomionnälkäisillä lapsosilla tässä saattaa olla avain onneen, tai ainakin helpotus. Siis tää ”reset” yhdistettynä mun vanhaan salarakkaaseen ”Love & Logic”:iin.



Huomenna puntaroin kilpailuvoittajan – kuka saa amerikkapaketin – ja sit pitäis vielä päättää mitä sinne pakettiin laitetaan. Helpointa olis pakata vaan tavanomaista americanaa; maapähkinävoita, oreokeksejä, maapähkinävoisuklaa... mä kuitenkin haluun laittaa matkaan jotakin vähän mulle aidonpaa. No, maapähkinävoita meillä menee kilokaupalla mut se on painavaa. Aitoja Oreoita me ei syödä koskaan ne kun sisältää kaikkee ei niin kivaa ja se maapähkinävoisuklaakin on oikeesti hyvää, mut sen makuun oppiminen vie aikaa. 


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

rahat on loppu, mutta myydään volvo

Hesarin kolumnisti ravistelee suomalaisia amerikasta käsin. Tällä kertaa aiheena oli peruskoulu. Kommenttikentässä ollaan takajaloillaan ja pyritään dissaamaan kolumnistin kirjoitusta oikealta ja vasemmalta, osa kutsuu suoraan jopa idiootiksi. Välissä muutama kannustaa ja tukee. Jokainen ulkosuomalainen tietää ihan hyvin ettei suomalaisen yhteiskunnan epäkohtiin saa puuttuua ulkoa käsin. Ei vaikka joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle. Vain suomessa asuva suomalainen saa arvostella suomen terveydenhuoltoa, koululaitosta tai verotusta. Ulkosuomalaisen tulee kiittää ja kumartaa, ymmärtää että on lottovoitto syntyä Suomeen. Vaan onko se ihan oikeasti lottovoitto? Miksi niin moni lähtee? Miksi niin moni niistä lähtijöistä palatessaan päättää lähteä uudestaan; ”heti kun vaan voi!” Miksi niin moni lähtijöistä tietää jo lähtiessään ettei aio palata? Miksi ulkosuomalainen ei halua asua Suomessa, vaan tyytyy kärräämään lomiltaa mukanaan kalliita desingnesineitä ja vaatteita? Miksi?...