Siirry pääsisältöön

vauhdikas lauantai, rauhallinen sunnuntai


Lauantaina mentiin... aamulla Koiran kanssa pitkälle lenkille. Löydettiin uusi polku ja puro ja oltiin ihan keskenämme. Siitä nautiskelemaan kiinalaisen uuden vuoden juhlallisuuksista ja ostamaan Isoäidille kevättakkia, hakemaan lamppua korjaamolta ja hoitelemaan muita juoksevia asioita. Loppupeleissä meidän asiainhoito vei sen verran aikaa ettei ehditty kuin pysähtymään kotona pakkaamassa lasten yöpaidat ja uikkarit ja pyyhkeet seuraavaa etappia varten.






Oli ihanaa istua iltaa ystävien kanssa. Syödä ja juoda ja jutella ihan rauhassa. M pääsi hot tubiin ihan ekaa kertaa ja mä luulen että tällä ylikokoisella ulkoilmakylpyammeella me onnistuttiin myymään sille myös Uusi Lomatalo. Jossakin vaiheessa iltaa kolmikko nukahti isäntäväen sänkyyn ja sieltä unisina kannettiin lämpimään autoon ja autosta omaan sänkyyn.





Tämä päivä on sit mennytkin sunnuntaille ominaisesti hitaalla tempolla. Mitä vanhemmaksi mä tuun sitä huonommin mulle sopii valvominen. Aamiaista, kirkkoon, lapsista väsynein päiväunille ja kaks muuta laulaa M:n lempilevyn mukana yläkerrassa. Äsken ne kaks pelas vielä jalkapalloa pihalla. Illalla on kaikilla kolmella edessä varhainen nukkumaanmeno.



Kirkossa kun vein lapsia pyhäkouluun sellainen vanhempi pyhäkouluope sai multa kyllä varsin epäkristillisiä mulkaisuja ja vastauksen ja varmasti ensi kerralla miettii kahdesti ennen kuin kommentoi kenellekään monikkovanhemmalle yhtään mitään: ”Kaksos raskaus on niin kätevä kun ei sit tartte olla kolmasti raskaana” – joo ei tartte joo... Vastasin sille että olisin ihan mieluusti ottanut kyllä erilliset raskaudet ja synnytykset ja lapsivuodeajat ja se täti oli aika vaikeen näköoisenä siinä ja sönkkäs vaan miten yllätyksellistä elämä onkaan. Kaksoset on siunaus, suuri siunaus, mutta en mä nyt ihan ensimmäiseksi lähtis sanomaan että mikään niissä on kätevää.

M:llä on vaan kaks koulupäivää tulevalla viikolla kun loput päivät on varattu opettajien ja vanhempien palavereille. Eikö Suomessakin ole joku vastaava systeemi? Jonkinlainen lasten kehityskeskustelu. Huomenna on Opekokous ja O:n eka fysioterapia tälle keväälle. Tiistaina baletti, keskiviikkona M:n erityisopetussuunnitelmapalaveri yhdistettynä siihen keskusteluaikaan ja meillä lastenhoitaja. Torstaina mennään kivennavalle sellaiseen lastenmuseoon jossa ei olla ennen käyty R:n ja sen äidin kanssa ja perjantaina M:lla on leikkideitti sen parhaan kaverin H:n kanssa ja iltapäivällä poikien tulevan koulutoverin synttärit. Kiva viikko, mutta eipä siinä paljon taukoa ja rauhallista leikkiaikaa näy olevan.



Kommentit

  1. Kangaskassikommentoija täällä taas hei! Suomessa on joo myös ope-vanhempi-palaverit kai 1-2 kertaa vuodessa, mutta opetusta ei niiden takia peruta, vaan keskustelut hoidetaan joko aikaisin aamulla ennen koulupäivän alkua tai iltapäivällä /illalla koulupäivän jälkeen. Kiva opettajalle. PS Mustakin on hauska kuulla miten siellä tehdään nii kerron mielelläni sit vastavuoroisesti täältä kun jotai kyselet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, musta on aina ihanaa lukea suomalaisista käytännöistä! Lapset kun on syntyneet ja kasvaneet täällä ja omasta arjesta siellä on kauan ja asiat on muuttuneet jo sataan kertaan.

      Poista
  2. Ja tarhassa on varhaiskasvatuskeskustelut, mutta ne on kyllä työpäivän aikana :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

rahat on loppu, mutta myydään volvo

Hesarin kolumnisti ravistelee suomalaisia amerikasta käsin. Tällä kertaa aiheena oli peruskoulu. Kommenttikentässä ollaan takajaloillaan ja pyritään dissaamaan kolumnistin kirjoitusta oikealta ja vasemmalta, osa kutsuu suoraan jopa idiootiksi. Välissä muutama kannustaa ja tukee. Jokainen ulkosuomalainen tietää ihan hyvin ettei suomalaisen yhteiskunnan epäkohtiin saa puuttuua ulkoa käsin. Ei vaikka joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle. Vain suomessa asuva suomalainen saa arvostella suomen terveydenhuoltoa, koululaitosta tai verotusta. Ulkosuomalaisen tulee kiittää ja kumartaa, ymmärtää että on lottovoitto syntyä Suomeen. Vaan onko se ihan oikeasti lottovoitto? Miksi niin moni lähtee? Miksi niin moni niistä lähtijöistä palatessaan päättää lähteä uudestaan; ”heti kun vaan voi!” Miksi niin moni lähtijöistä tietää jo lähtiessään ettei aio palata? Miksi ulkosuomalainen ei halua asua Suomessa, vaan tyytyy kärräämään lomiltaa mukanaan kalliita desingnesineitä ja vaatteita? Miksi?...