Siirry pääsisältöön

dinosauruksia ja telkkua


Ihan alkuun muistutan kaikkia että meillä tosiaan katsotaan telkkaria – liiankin kanssa – eli tämä ei nyt tosissaan ole mitään oman kilven kiillotusta... Mua vaan huvittaa että ne päättää nimetä just TÄMÄN päivän kaikista päivistä telkkaripäiväksi, siis päiväksi jona katsotaan VAAN telkkaria eikä oikeastaan tehdä mitään. Tänään on kuitenkin:

  • M ollut pitkän päivän koulussa 8.30-14.30
  • Oltu poikien kanssa Lastenmuseossa
  • Käyty lounaalla ja ruokakaupassa
  • Oltu terapiassa
  • Maalattu vesiväreillä
  • Leivottu yhdessä lihapiirakka

JA
  • Katsottu sitä telkkua

Meillä nyt kuitenkin ihan oikeesti on sellaisia päiviä kun sitä telkkua tuijotetaan paljon enemmän kuin tänään.

Mä oon ennenkin vissiin tästä maininnut, mutta onhan se niin että siinä missä ekat puolisentoista VUOTTA oli jätkien kanssa aika tuskaisaa ja PELKKÄÄ perushoitoa, on viimeaikoina saanut niittää satoakin siitä että niitä on kaksi. Ensinnäkin ne osaa olla aivan järkyttävän suloisia kävellessään käsikädessä ja huolehtiessaan toisistaan JA ne leikkii keskenään ja niillä on kivaa pyykkikori veneessä ihan ilman mua JA ne keskustelut... Autossa mulla on parhaat mahikset kuunnella noitten jutustelua ja se on oikeesti aika hauskaa:

O: We are in Bubble-U (Bellevue)
K: Yes we are, it’s Bebllevue
O: See! Wook! Bubble-U
K: O! Bebllvue NO Bubble-U!!!!

***

O: Nooooo K, NO push! Say sowwy!
K: Huuuuugs! Kiss!

***

K: I’m Dinosaw
O: Nooo, NO Dinosaw!
K: Yes! ROOOAAAAARRRR! Dinosaw maaching (marching)
O: No, YOU Victow Vito (Victor Vito on yhden laulun hahmo)

Mä kuuntelen näitä juttuja kikatellen salaa etupenkillä, aina välillä osallistuen keskusteluun. Jos niitä ei olis kahta joutuisin mä itse keskustelemaan, nyt saan suurimman osan aikaa olla hiljaa. Ja siellä Lastenmuseossa, vitsit että meillä oli kivaa! Leikittiin vesileikkejä... tehtiin musiikkia vedellä, uitettiin veneitä läpi sulkujen, lennätettiin huiveja, leikittiin pallosokkelossa, leikittiin dinosauruksilla, soitettiin xylofonia, oltiin rekan kyydissä... Hyvä päivä, kiva päivä!

Xylofoni ja penkki samassa paketissa

Dinosaurushiekkis

 Ei niin kivaa... M on nyt muutaman päivän sisään pissannut kolmesti joko housuihin tai lattialle... mä luulen ettei se vaan ehdi tai muista, mutta meillä ei ole koskaan sattunut vahinkoja tällä tapaa ja olen vähän avuton tilanteen kanssa... Hyviä ideoita – eikä edes tartte olla niin hyviä – ja neuvoja siis vastaanotetaan! 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...