Siirry pääsisältöön

viiniä, olutta ja rikkaruohoja


Ja tänäänkin on uusi päivä, ja joulu nurkan takana... Uudelleen valitulla presidentillä on edessään haasteellinen tehtävä saada jakautunut kansakunta yhdeksi ja se toinen puolikas luottamaan – oma luottamus on aika vähissä. Eilisen illan puheessa mä en kuullut mitään siihen viittaavaa, paitsi sen lauseen jossa hän lupasi kaaoksen laannuttua istua saman pöydän ääreen Mitt Romney kanssa ja aidosti kuunnella mitä pitäisi tehdä. Kiitos siitä. Valitsija miehet valisti persidentin, kansa olisi valinnut kaksi presidenttiä.

Viimeiset neljä vuotta on nostanut meidän perheen terveydenhultokuluja 100%, korotus viimevuoteen on 150% nyt kun katsotaan jo ensi vuoteen. Eihän presidentti meidän kuluja nostanut, työnantaja sen teki, mutta työnantaja teki sen pakon edessä. L:n työnantajan suurin tarjottu etu on aina ollut ilmainen terveydenhuolto, nyt sitä ei – kiitos Presidentin – saa enää tarjota vaan jokaisen on maksettava kulujaan itse. Istuessani siinä sohvalla vaalivalvojaisten merkeissä pohdin samalla miten vähennän kahden lapsen 10 viikottaista terapiatuntia kahteen (2), enempää meillä ei ole varaa maksaa alkaen tammikuusta. Siinä sitä uutta ja loistavaa terveydenhuoltojärjestelmää... M:n fysioterapiahan nyt oli lyhytaikaista (-1), puheterapiassa tehdään lähinnä hienosäätöä tässä vaiheessa (-1), L on sitä mieltä että O:n terapiat lopetetaan kokonaan (-4)... on sydäntä raastavaa valita lapsistaan se joka tarvitsee enemmän niitä terapioita, M on vanhempi ja sillä on diagnoosi... se saakoon ne kaksi viikottaista terapiaa... M:n psykologi, sinne voidaan palata myöhemmin jos on rahaa (-1).

Tammikuun alusta L:n palkasta pyyhkäistään muutama ylimääräinen satanen uusiin ja palautettuihin veroihin... kun tämä ja ylläoleva yhdistetään ei meillä paljoa juhlita. Tähän jää kaiken muun mukana mun koulu. L ei voi tässä tilanteessa sitoutua siihen että olis viideltä kotona neljänä päivänä viikossa, sen työ on ekana ja kaikki voimat suunnataan siihen – L:n työhön.

Mä sanoin etten kirjoittaisi meidän talousasioista, mutta nää vaalit nyt vaan vaikuttaa meidän perheen talouteen...

Lisäksi meidän omissa vaaleissa täällä meidän pikkuosavaltiossa... Suurin osa kysymyksistä on vielä auki, koska postitse sai äänestää eilisiltaan saakka, mutta nyt jo tiedetään että marijuanan hallussapidosta ja käytöstä tuli laillista. Liittovaltiotasolla tämä on kiellettyä ja nyt odotetaankin vaan että liittovaltion hallinto (Fed) puuttuu tähän pössyttelijöitten erävoittoon. Sosiaalisessa mediassa tämä toki oli yleinen hilpeydenaihe eilen illalla. Hyvää tässä toki on se, että poliisien kädet vapautuisi muihin tehtäviin ja että kaman kasvatuksesta ja ostamisesta saataisiin veronalaista touhua... mä itse näen ne päätöksen mukanaan tuomat lieveilmiöt ehkä isompina asioina... ratti”juopumukset”, ei niin toivotun aineksen muutto näille kulmille, jne. Mutta, tervetuloa Hollantiin!

EDIT:

Mun piti vielä palata tähän sangen omanapaiseen ja oman perheen ongelmiin keskittyvään vuodatukseen... Halusin vielä valaista sitä isompaa kuvaa eli sitä kun hypätään laajempaan kokonaisuuteen ja katsotaan mitä tämä terveydenhuoltouudistus tuo mukanaan laajemmalti ensi vuoden alusta...

L:n työnanatajan palveluksessa on tällä alueella noin 40.000 ihmistä ja koska kyseessä on yksi alueen suurimmista työnantajista on L:n työnantajan mielenliikkeillä ja muutoksilla vaikutus tällä aluella melkotarkasti kaikkeen. Valtaosa Mosaicin asiakkaista on saman työnantajan vaikutuspiirissä ja näinpä kaikissa niissä perheissä tehdään samoja laskelmia tällä hetkellä... Voitte vaan kuvitella mitä laskelmia klinikalla tehdään kun tiedetään liikevaihdon laskevan roimasti tammikuun alusta... Sama pätee lääkäreihin, aikuisten terapioihin, fysioterapioihin ja lisäksi sit kaikkiin muihin alueen palveluihin. Tällä uudistuksella tulee olemaan mittava vaikutus alueen talouteen. En siis purnaa pelkästään omasta tilanteesta vaan vähän laajemmastakin kuvasta.




Kommentit

  1. Pakko sanoa, että ei täällä Hollannissa marihuanan laillisuutta huomaa muuten kuin inhottavina lemahduksina asemilla ja etenkin Amsterdamissa... mutta toisaalta en kyllä tykkää tupakanhajustakaan yhtään enempää.

    Tai ainakaan en ole itse muuten huomannut, mutta toisaalta en kyllä kulje sellaisissa piireissä, jossa marihuana olisi käytössä.

    Ei sillä että kannattaisin pössyttelyä, mutta ehkä on parempi, että siitäkin saadaan revittyä verorahoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Senja niinhän se on ettei tässä omassa ympäristössä omaa käyttäytymistään muuta, mutta kun täällä tämä on uutta ja ainutlaatuista niin varmaan tai ehkä ainakin alkuaikoina tulee kaikenlaisia lieveilmiöitä... (vanha täti puhuu).

      Poista
    2. Niin ei siis minustakaan asiassa ole muita hyviä puolia kuin verotulot... muuten aivan turhanpäiväistä kamaa tuo marihuana ja parashan olisi kitkeä sen käyttö kokonaan. Ikävä totuus vain taitaa olla, että aina löytyy ihmisiä jotka hakevat kiksinsä vääristä lähteistä... inhottavintahan se on niille, jotka joutuvat sitä sivusta seuraamaan, vaikka ei olisikaan lähipiirissä vaan vaikka ihan omassa naapurustossa :/

      Poista
    3. Ja kyllähän mä olen tässä asiassa kai kaksinaismoralistikin, kun alkoholi on musta ihan jees ja ruoho taas ei ;)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...