lauantai 3. marraskuuta 2012

aamuisin


Miks mulla aina välillä on ihan hirveesti asia ja sit joskus ei oikeestaan mitään sanottavaa? Nyt voisin taas kirjoittaa useammankin postauksen putkeen, pitäisköhän näitä alkaa säästelemään pahan päivän varalle? Mutta, mä oon vaan niin innoissani kun saan ajatuksen ja haluan heti, heti, heti jakaa sen... ja sit kun puhelimessa tulee numeroita siihen blogiboksiin hypin innosta, mä herätin jossakin lukijassa ajatuksen...

L nukkuu yläkerrassa pois vatsatautiaan, me lasten kanssa kuunnellaan avonaisesta ikkunasta bullfrogin kurnutusta ja syödään hillovoileipää ja mandariineja. Vuorotellen ne käy mun sylissä. Ihana aamuinen tunnelma. Onko vaan, vai johtuuko siitä että sain eilen omaa aikaa? En tiedä. Syötyään  ne siirtyy katsomaan leffaa – me katsotaan elokuvia aika usein lauantaiaamuisin -  ja pojat leikkii samalla nukkekodilla, siellä asuu hevosia. M vaan katsoo... sohvalla, pöydällä, tv-tasolla, lämppärin edessä... se liikkuu pysähtymättä mutta katsekontakti elokuvaan säilyy.

Mun piti lähteä Suomikouluun... kysyin Yliopelta jäänkö kotiin vai otanko lapset mukaan, se katsoi parhaaksi etten tule... Mua kyllä vähän hirvittikin ajatus mun katraasta siellä tekemässä puutöitä, siis etenkin se että mua on vaan yksi ja niitä kolme ja siellä on sahoja ja vasaroita ja nauloja ja....

Mun mandariinin pesukone vm,2010

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.