Siirry pääsisältöön

Wow!


Taas aloitetaan alusta...  elämä on tällaista ”Groundhod Daytä” mutta toisaalta tuntuu ikeesti hyvältä kun jokainen aamu saa uuden mahdollisuuden yrittää taas vähän enemmän ja paremmin... taidan käydä ostamassa korvatulppia ja kokeilla pidentäiskö ne pinnaa. M valvoi taas salaa kymmeneen – poikien Kummisetä K oli meillä esittelemässä ostostaan – ja niinpä mä hiivin ulos makkarista joskus seiskan jälkeen ja jätin prinsessan nukkumaan Ruususen untaan... sanoin en pysty kuvailemaan miten mahtavaa on, että se on vihdoinkin alkanut nukkumaan paremmin, edes meidän sängyssä, edes välillä ja mustakin on tullut noin pääasiallisesti ihan toimintakykyinen enkä enää mene nukkumaan seitsemältä. Olenko mä oikeesti saanut pienen palasen elämääni takaisin?

Ja se Kummisetä K:n lelu... Wow!  Meille kannattaa tulla näitä nelipyöräisiä leluja esittelemään kun tässä talossa on kaikilla perheenjäsenillä arvostus autoja kohtaan vähintäänkin kohdillaan. Mä nyt vaan saan kicksini makeista autoista. Tärkeysjärjestyskin oli Kummisedällä ihan oikea, ensin ostetaan auto ja sit ruvetaan miettimään missä asutaan ja koska muutetaan ja... Ihanaa kun saadaan rakkaat ihmiset takaisin. Koiran rakkaus Kummisetää kohtaan on jotain käsittämätöntä, se vaan istui ja uikutti ja tuijotti Kummisetää ja kävi sylissä ja hyppäs lattialle ja uikutti...

Tää kuva on siis joku internjetin mainoskuva vaan...

Kommentit

  1. Anonyymi30. marraskuuta 2012 klo 12.21

    Mä niin haluun joskus jonkun kivan menopelin... Haikeudella palautan kohta isin vara-auton avaimet kun Jn työauto tuli ja joudun taas käyttää omaa.. ;)
    Siis se on jo vanha kun mikä, mutta se voima mikä siitä lähtee kun painaa vähän kaasua! =) Miii love!!!!
    Ne vanhojen ukkojen ilmeet kun luulevat makeilevansa uusien liisingautojensa kaa ja ite suhaa vaan ilman revittelyjä ohi.. ;) No ei ne nuoretkaan sen parempia oo.
    Mikä siinä muuten on että pakko koittaa kisata naista vasten? Varsinkin sillä asenteella että selvä voitto..
    Ha ha sanon mä. ;)

    / Älskling

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa3. joulukuuta 2012 klo 10.58

      Se on muuten hassua et täällä ei oo ollenkaan tätä "naisautoilija" juttua vaan aasialainen autoilija sen tilalla ;)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...
Lähetä kommentti
Lue lisää