Siirry pääsisältöön

yöpaitoja ja asuja ja hikoilua


Aamusta lähdettiin poikien kanssa kahville hyvän ystävän kanssa. Matkalla poikettiin koululla... halusin puhua erityisopen kanssa M:n koulupalaverin ajankohdasta ja siitä ketä siellä on JA varoittaa Ms Tiffanya siitä että on vähintäänkin todennäköistä että M saapuu vielä kouluun yöpaidassaan... sen verran hidasta on aamupukeminen, ja kun se nyt vaan haluis – siis M – että mä puen sen. Aikaa on TimeTimerissa 45 minuuttia ja itse pitäis siinä ajassa hakea vaatehuoneesta vaatteet ja pukea ne päälle, toki autan nappien ja kengännauhojen ja vetskarien kanssa...

Mä oikein pukeuduin kun lähdettiin ihmisten ilmoille ja siksi nää asukuvat... nyt oon taas lokoisasti verkkareissa ja fliseessä – sellaisessa vanhassa kamalassa riekaleessa...

Jakku ja farkut - Eddie Bauer, toppi - Ann Taylor, bootsit - Justin


Me leikittiin leikkipaikalla ja kahviteltiin ja käytiin joululahjaostoksilla ja lelukaupassa hypistelemässä ja... Samalla puhuttiin vaihdevuosista ja elämästä yleensä. Mä nimittäin aika vahvasti uskon ja epäilen että mulla on vaihdevuodet... hysterektomiahan niitä voi varhaistaa muuttaessaan munasarjojen verenkiertoa tai jotain... sen verran vallatonta on tää hetkittäinen hikoilu ja päänsäryt ja väsymys ja ... Makkarissa on öisin alle 10C kun muuten on aivan liian kuuma ja autossa ilmastointi täysillä ja mulla kesävaatteet ja... tänään onneksi ilma oli kirpeän kaunis ja ihana.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...