Siirry pääsisältöön

yöpaitoja ja asuja ja hikoilua


Aamusta lähdettiin poikien kanssa kahville hyvän ystävän kanssa. Matkalla poikettiin koululla... halusin puhua erityisopen kanssa M:n koulupalaverin ajankohdasta ja siitä ketä siellä on JA varoittaa Ms Tiffanya siitä että on vähintäänkin todennäköistä että M saapuu vielä kouluun yöpaidassaan... sen verran hidasta on aamupukeminen, ja kun se nyt vaan haluis – siis M – että mä puen sen. Aikaa on TimeTimerissa 45 minuuttia ja itse pitäis siinä ajassa hakea vaatehuoneesta vaatteet ja pukea ne päälle, toki autan nappien ja kengännauhojen ja vetskarien kanssa...

Mä oikein pukeuduin kun lähdettiin ihmisten ilmoille ja siksi nää asukuvat... nyt oon taas lokoisasti verkkareissa ja fliseessä – sellaisessa vanhassa kamalassa riekaleessa...

Jakku ja farkut - Eddie Bauer, toppi - Ann Taylor, bootsit - Justin


Me leikittiin leikkipaikalla ja kahviteltiin ja käytiin joululahjaostoksilla ja lelukaupassa hypistelemässä ja... Samalla puhuttiin vaihdevuosista ja elämästä yleensä. Mä nimittäin aika vahvasti uskon ja epäilen että mulla on vaihdevuodet... hysterektomiahan niitä voi varhaistaa muuttaessaan munasarjojen verenkiertoa tai jotain... sen verran vallatonta on tää hetkittäinen hikoilu ja päänsäryt ja väsymys ja ... Makkarissa on öisin alle 10C kun muuten on aivan liian kuuma ja autossa ilmastointi täysillä ja mulla kesävaatteet ja... tänään onneksi ilma oli kirpeän kaunis ja ihana.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi