lauantai 3. marraskuuta 2012

mitä tapahtuu kun pissa osuu pottaan?


L on kuumeessa ja makaa sängyssä, M on kiukkuinenja väsynyt ja tän keleen ihanan talviaika systeemin takia yritän pitää laumaa pystyssä tavallista pidempään. Viisaampihan näkis tässä useammankin potentiaalisen katastrofin, mutta musta on tullut ilmeisesti puolisokee urpo tai sit mä en oo koskaan ollutkaan kovin fiksu...

Ensin katsotaan telkkaria, pojat riehuu ja M haluaa olla vain sylissä – 1.varoitusmerkki

Kun ohjelma loppuu valutaan alakertaan iltapalalle, M haluaa oikeastaan mitä tahansa paitsi sitä mitä on tarjolla – 2. varoitusmerkki – ja kiukuttelee pöydässä syömättä mitään.

Käsken pojat kylpyyn ja M haluu kans, mutta ei nopeeseen vaan pitkään kylpyyn, mä näen miten sitä nyppii ajatus siitä et oon jumissa laittamassa poikia nukkumaan – 3. varoitusmerkki  – ja se roikkuu K:n paidankauluksessa eikä päästä sitä yläkertaan.

 Riisun poikia ja taustalla M riisuu itse itsensä, se yrittää rynniä mun ohi ja työntää mua ja poikia sivuun, pyydän odottamaan vuoroaan ja se vaan jatkaa – 4. varoitusmerkki.

Kylvyssä se kaataa sangollisen saippuavettä K:n niskaan, kohauttaa olkiaan ja sanoo ”sori” kun käsken, ei edes katso ja lappaa seuraavan ämpärillisen kylppärin lattialle – 5. varoitusmerkki.

(ehkä mä alitajuisesti tiesin mitä on tulossa koska missään välissä en korottanut ääntäni, ollut kärsimätön tai suuttunut)

Muistutan – edelleen siis hämmästyttävän rauhallisena – että vesi pysyy mieluiten siellä ammeessa, ja nostan itkevän O:n pois kylvystä. Leikkaan O:n kynnet ja laitan sen potalle, kun se kerran haluaa... Huomaan lattialla uuden vesilätäkön ja käsken M:n pois kylvystä, kiedon sen pyyhkeeseen ja istutan kylppärin tasolle... leikataan kynnet – M muistuttaa että ne pitää leikata oikeessa järjestyksessä, K leikkii ammeessa ja O istuu potalla, O pissaa pottaan – ekaan kertaan ihan tietoisesti – ja mä aloitan ihan hillittömät juhlat...

Tämä pissajuhla siinä potalla ajaa neidin rajan yli ja alkaa se klassinen kaksveen itkupotkumähaluuuuunsitätätätota -tyylin raivariulina neljä ja puolivuotiaalla... sitä raivoa jatkuu sen ajan kun haen palkan pissaajalle, selitän sen veljelle et ekaks pitää pissata pottaan jos haluaa namin, leikkaan sen saman veljen kynnet, pesen molempien ja siinä sivussa meuhkaavan M:nkin hampaat, laitan pojille vaipat ja pyjamat, suljen oven raivottaren nenän edestä luvaten sille että se pääsee syliin heti kun pojat on sängyssä... heitän sen ulos poikien huoneesta neljästi ja kannan omaan huoneeseen... lopulta saan sanottua hyväntuulisille jätkille hyvät yöt ja annettua niille kirjat. M raivoaa ja ulisee oven ulkopuolella lattialla. Haetaan yhdessä yöpaita, pyydän pukemaan sen päälle sillä aikaa kun haen sen peiton ja tyynyn meidän sängystä ja huuto yltyy taas koska se ei saa nukkua eikä edes kulemma ikinä haluis nukkua meidän sängyssä... Uninen L kysyy mitä se ulvoo... palaan takaisin, heitän tyynyn ja peiton sänkyyn ja heijaan nyyhkyttävää lasta sylissäni varttitunnin. Siinä samalla hoidetaan iltarukouksia ja hyviä öitä ja tonttujuttuja ja pusuja ja jutellaan siitä kuinka L on kuumeinen ja nukkuu... sovitaan että lasketaan kymmeneen ja hän menee sänkyyn. Alkaa uusi itku siitä ettei L tule, kun se aina tulee heti mun jälkeen ja se on SÄÄNTÖ.  Lähden hakemaan musiikkia sille ja palaan takaisin, se itkee edelleen koska asia meni väärin. Käyn kurkkaamassa potilasta ja takaisin palatessani löydän M:n pelaamasta puhelimella. Muistutan että on nukkumaanmeno aika ja se itkee taas... 

Onneksi näitä iltoja on nykyään harvemmin. Saa nähdä miten M pärjää sen ajan kun L on Suomessa, miten se kestää sen että mut pitää vaan koko ajan jakaa.




4 kommenttia:

  1. Onnea pottapissasta. Siitä se lähtee!! Ja huhhuh noita iltoja. Aina välillä se vaan vääjäämättä menee siihen, että ilman itkua ei vaan voi saada kaikkia nukkumaan. Mutta täytyy kyllä hattua nostaa sun rauhallisuudelle, mulla ois varmaan jo ekan vesivahingon jälkeen alkanut pinna kiristyä - isosti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuskin tästä vielä tapa tulee, mutta nyt on ainakin saatu "established" se että potalla käynnistä saa karkkia ;)Jos pojat olis aiheuttaneet tän tapahtumien ketjun olisin varmaan hermostunutkin, mutta M:n kanssa ei vaan auta muu kuin pysyä itse rauhallisena, sellaisena järkähtämättömänä kalliona.

      Poista
  2. Huh, hankalalta kuulostaa, vielä kun illat menee puoliteholla toisen sairastaessa. Mietin hirveästi miten etenisi näissä pottailuissa, kun toiselle ei ole vielä tullut sitä vahinkoakaan, toinen kyllä osaa mennä potalle mutta ei pyydä sitä. Ainoastaan kun ollaan nakuna kylvyssä osaa hän mennä itse, eli pitäisi varmaan kokeilla olla ilman vaippaa..., en vain jaksa ajatusta sotkuista ensin yhden ja sitten toisen kanssa, olen odotellut josko se toinenkin sieltä pian.

    Empatian harjoittelusta M:n kanssa vielä. Sekin kuulostaa hankalalta. Onko mitään mikä hänestä tuntuu ikävältä, ja voisi sitten teroittaa jotenkin tyyliin että nyt veljestä tuntuu samalta kun sinusta silloin ja silloin?

    Meillä tämä on ajankohtaista 2.5-vee kansalaisilla heidän ymmärrystasollaan, todella painotan miten veljeen mahtaa sattua ja miltä se tuntuu kun toinen heitti häntä palikalla, vaikka yleensä yritämme olla hirveästi voivottelematta jos on vain pikkuhaverista kysymys. Toki ymmärtävät että toiseen sattuun kun sehän oli tarkoituskin, mutta se empatia..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me mennään ihan täysin vapaaehtoisuusperiaatteella ja toisaalta toivon että satais homma tehtyä yksi kerrallaan kun musta taas tuntuu täysin kohtuuttomalta varautua kahden vahinkoihin ja kiireisiin pissahätiin ja... en tiedä, ehkä ne on vaipoissa kunnes muuttavat pois kotoa :)

      Poista

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.