Siirry pääsisältöön

ei kummempaa, oikeastaan aika ihanaa


Hyvää maanantaihuomenta! Tänään on se aamu kun eilisillasta asti on ollut se tunne, että tänään piti tehdä jotakin, mutta en kerta kaikkiaan muista mitä ja kalentereissa – kyllä, niitä on kaksi – ei ole mitään tavallista arkea kummempaa... koulu, terapia, terapia, leikkideitti... joku varmaan joskus soittaa ja kertoo mitä jäi tekemättä, menemättä, viemättä tai tuomatta.

Aamiaisella meidän neljäjapuolvee ilahdutti mua keskustelemalla vohvelinsyönnin välissä asiantuntevasti maan pyörimisestä akselinsa ympäri ja auringon ympäri ja... tietääkö ton ikäiset normaalisti jo näin paljon? K kiipesi mun tuolille, rutisti takaapäin ja ilmoitti olevansa mun apina ja O näytti yhtä uniselta kuin aina aamuisin, syödessään omat vohvelinsa unipussi toisessa kädessä – Ei, ei se enää unipussissa nuku, se pussi on sen ”tutu” rätti, rättönen... tärkeä kaveri. Miten mua on siunattu näin ihanilla ja älykkäillä lapsilla?

Seuraavaksi nakkaan M:n bussiin, laitan itselleni toisen kupillisen kahvia ja vähän aamiaista...

Sammakoiden syyskurnutus kuuluu sisälle asti... 

Vohveleita, vaahterasiirappia, tuoreita vadelmia ja munakokkelia


Kommentit

  1. Ihanan näköinen aamupala!! Mäkin sain viikonloppuna veljenvaimon paistamia vohveleita, oli kyllä ihana herätys:)

    Teidän M:lle varmaan jää enemmän päähän kuin monelle samanikäiselle, mutta meilläkin aina välillä neitiviisvee laukaisee sellaisia faktoja, että alan itsekin ihmetellä, että mistä se on kuullut. Onnea on viisaat lapset!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mä tiedä jääkö sitä tietoa enemmän, mutta lähinnä yllättävää tietoa. Mä en jotenkin osannut ajatella että kuunkierto ja aurinkokunta jaksais sitä kiinnostaa... Onnea ON fiksut lapset!

      Poista
  2. Oon mie kyllä laiska (ja huono) äiti, ei meillä KOSKAAN syödä vohveleita aamupalaksi. sunnutaina on sentään riisipuuroa...
    Meidänkin muksutkin selittävät toisilleen miksi on pimeää ja toinen sitte selittää "kun maapallo pyörii akselinsa ympäri..." Mutta nämähän vain apinoivat meidän vanhempien vastauksia, mutta osaavat kyllä tuon miksi-taudin siivittämänä kysellä mitä kinkkisempiä juttuja. Ei meinaa tämän äiti äly aina riittää :).
    Muruset

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä voin lohduksi paljastaa että noi on pakasteesta :) Pannareita jaksan kyllä usein aamuisin laittaa kun ne tulee niin äkkiä...

      Odota vaan... meillä puhutaan kuolemasta ja lasten saannista ja...

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...