Siirry pääsisältöön

yhden odotushuoneen vapaapäivä

Herään vähän vaille seitsemän, vilkaisen puhelimesta sähköpostit ja löydän poikien huoneesta itselleni kaverin...

K parkkeeraa alakerran lämppärin eteen ja mä ryhdyn hommiin...

Tyhjentämään tiskaria

Seuraava hiipii alakertaan seitsemän aikaan


 
Koululounas ja välipala

K haluu paahtoleipää ja M ottaa sen paikan lämppärin edessä

Herätyskello soi kouluaamuina varttia yli seitsemän - sitä ei ole vielä koskaan tarvittu

Mä saan aamukahvini

Viimeinen kolmikosta hiipii alakertaan vähän ennen puolikahdeksaa

Varttia vaille kahdeksan on viisi minuuttia siihen että pitää ruveta pukemaan



Se on bussissa Lisan huomissa ja me lähdetään ulos Koiran kanssa


Käsikädessä

Kuukausi takaperin otin kuvia samassa paikassa

Koiralle ruokaa

Aika hypätä suihkuun


Valmis

Sillä aikaa pojat luki siskon huoneessa kirjoja

Ohjeet sitterille ja Koira autotalliin... se ei osaa olla sittereitten kanssa rikkomatta lasten leluja


Sen piti olla meillä varttia yli ysin, tai siis mun piti lähteä silloin...

Vihdoinkin se tuli ja mä lähdin

Pari tuntia vierähtää nopeesti naisten kanssa turistessa... Opin mm. että talon emäntä on "banaani" keltainen korealainen ulkoota ja valkoinen jenkki sisältä, ja että ison meren tälläpuolen neulotaan eritavalla... siis jälki näyttää samalta, mutta tekniikka on erilainen.


Matkalla lounaalle Kummitäti K:n kanssa... pikavilkaisu sähköposteihin

Täällä oli sit muitakin... seisova muutaman kilsan jono... käännän ympäri...




Perillä


Kattotasolla on kivat maisemat... oikealla Mt Rainier






CMS Chardonnay ja Shrimp and Crab Louie

Nää leikki ostarissa jotain muotinukkeja

Lasten paratiisi Disney Store





Aika juoda kahvit, pullakahvit







Kampaajalle...




All done, niin kuin lapset sanois







Päivän ainoa odotushuone. Laitattamassa L:n uuteen autoon jotain puuttuvia rinkuloita vanteisiin. 

Odottavan aika kuluu neuloessa - as usual


Sataa, sataa ropisee...

Ruokakauppaan, ihan YKSIN!



Huomenna tulee vieraita ja syödään graavilohta, silliä, ruisleipää, villisienikeittoa... tänään juodaan oluet ja syödään nachoja. 

Pimeetä tulee kuuden pintaan...


Täällä on muitakin kotiin menijöitä...


Syksyllä ja talvella on pimeetä - oikeesti! Me asutaan siis kaupungissa...


Autonpesijä L ja M vastassa... M kerkes jo hädissään soittaakin mulle autoon... 
Missä sä mamma oot?


Ja sit tää lähti vielä lenkille sateeseen ja pimeeseen...


Ja sai palkaksi kaljan ja rotanmyrkkyä

Oli ihana päivä, näitä pitäis ehkä olla useamminkin kuin kerran vuodessa...

Kommentit

  1. sanna4. marraskuuta 2012 klo 5.17

    Ihana ja taatusti ansaittu vapaapäivä. Mitä tukalle tapahtui? Tahtoo kuvei ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa4. marraskuuta 2012 klo 8.08

      Tukka vaan lyheni, ja ihan järkyttävään hintaan!!!!!! $95 yhdestä tukan nyrhinnästä!!!!!!!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion teh...
6 kommenttia
Lue lisää

valokuvissa kaikki on aina hyvin

Jokin aika sitten sain blogiini kommentin, joka jäi kummittelemaan mun mieleen. Kommentti oli ystävällinen ja lyhyt. Se ei haastanut mihinkään, oikeastaan se oli pelkkä toteamus, jossa kirjoittaja sanoi: ”Mä haluaisin elää sun elämää!” Nopeasti voisi vastata, että niin minäkin, mutta jäin silti miettimään sitä mielikuvaa, joka tulee vastaan niin sosiaalisessa mediassa kuin täällä blogissakin. Vuosi 2023 oli monella tapaa haastava, ei raflaavan katastrofaalinen, mutta ehkä enneminkin sellainen hiljaisen haastava. Kukaan ei kuollut – paitsi kissa – ei edes melkein. Kukaan ei sairastunut vakavasti – paitsi koira, mutta sekin on hallinnassa. Kaikki on ihan hyvin, vaikka oli hetkiä, kun teki mieli heittää hanskat tiskiin. Toisaalta vuosi oli myös ihana, ja kun katsoin taaksepäin, keräillen kuvia tähänkin kirjoitukseen ajattelin, että mulla on tosiaan aika ihana elämä. Olemme monessa etuoikeutettuja ja moni antaisi varmasti paljon saadakseen elää sellaista elämää kuin ne valokuvien tarinat k...
Lähetä kommentti
Lue lisää