torstai 15. marraskuuta 2012

kylmää sumua aamulla


Pitäis siivota eikä tosiaankaan istua tässä, mutta kun en koko viikkoon – oikeesti – ole saanut istua koneen ääressä ilman näitä ”häiriötekijöitä” en malta... siis en ihan aikuisten oikeesti ole kertaakaan ollut koneella ilman että joku jossakin huutaa ja pyytää ja tarvii ja haluu...

Oon muuten melkoinen urpo. Oon jotenkin onnistunut ohittamaan jogurtit aamupala listalla jo pidemmän aikaa... tai ne jäi pois meidän aamupalavalikoimasta siinä vaiheessa kun kaksikko lapio suurimman osan syliinsä ja lattialle ja on ikäänkuin unohtunut palauttaa takaisin. Halpaa ja helppoa ja hyvää... joo, kauheesti sokeria mut toimii, etenkin silloin kun lähdetään liikkeelle seiskan pintaan eikä jaksa tai ehdi laittaa mitään oikeeta.

Aamuhässäkässä virittelin kahvin matkamukiin – mulla siis sellainen nappikeitin jos joku ei vielä tätä tiennyt – löin kannen kiinni ja vasta autossa hörppäsin... muuten ihan kiva, mutta mukissa maitoa ja kuumaa vähän kellertävää vettä, kahvi jäi. Ei muuta kuin pikavilkaus kelloon ja nopea mietintä... missä kohdassa reitin varrella on mahdollisuus ostaa kahvia. Mun onneksi me satutaan asumaan kahvin luvatussa osavaltiossa ja kahvia saa melkein jokaisen kadun kulmasta ja useimmiten vielä autosta poistumatta... niinpä uudet ja toimivammat täytteet mukiin – en kuulemma ollut eka asiakas joka pyytää kaatamaan ne kuumat maitovedet lavuaariin - ja terapiaan... O sisään Klinikalle ja nokka takaisin kohti kotinurkkia ja M kouluun. Siellä aamusumussa ja pakkasessa odotettiin koulun alkamista – autossa – kun matka ruuhkasuuntaa vastaan vie vartin ja ruuhkasuuntaan puolisen tuntia. M kouluun, K takas autoon...

07:20 pakkasta ja sumuista

Next stop, kauppa. Me ei yleensä käydä päivittäin ruokakaupassa mutta jotenkin tää viikko on nyt vaan lipsahtanut suunnittelemattomuuden puolelle. K työntää pikkukärryjä ja on syötävän ihana kunnes karkaa ja törmää niillä kärryillään pakastimeen... Bensiksen kautta terapiaan poimimaan O ja kotiin. Pojat sisään ja käsienpesulle... Tämän viikon aikana olen myös – taas urpo – tajunnut et noitten on helpompaa pestä ne räpylänsä kun laittaa altaaseen vettä ja pesevät siinä... ne kun ei meillä yletä hanaan edes korokkeella. Sit lounasta ja pojat unille ja nyt ollaan tässä.

09:40 Klinikan kulmalla +8C ja aurinkoista, taustalla näkyy kukkuloiden sumu... 


10:25 sama kohta kuin ekassa kuvassa, mutta eri suunnasta... +3C 

10:28 meidän edustalta, noin 300m linnuntietä edellisestä kuvasta ja tukevasti nollassa... 

Illalla meillä on – siis meillä, meillä... - naisten neulekerho, kamalaa miten keski-ikäistä ja marttaa... mutta se ON kivaa ja tulosta syntyy ja juodaan vähän viiniä ja syödään suklaata siinä sivussa.

Huomenna tulee L – ihanaa!!!! Tervetuloa kotiin rakas! Autot on ihan kamalan likaiset, en ole ehtinyt pestä – sori!


2 kommenttia:

  1. Joskus on pakko hyvällä omalla tunnolla hetki vaan istua siinä koneella/kahvilla tai tehdä jotain muuta ihan omaa. Kyllä se siivous hetken odottaa... neulekerho on ihan huippujuttu! Meilläkin on. Me vaan kokoonnutaan aina jossain kahvilassa jonkun ihanan kakkupalan ääressä neulomassa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulihan se sit siivottuakin... mä en siis oikeesti siivoa I-K-I-N-Ä. L hoitaa meillä sen homman ja mun ainoat siivoukset rajoittuu sen suomenmatkaan kerran vuodessa. Opiskelin tänään jopa sellaisen modernin mopin käyttöä ;)

      Neulekerho on oikeesti ihan huippua, se vaan kuulostaa niin ikälopulle :)

      Poista

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.