universumin paras äiti

Haa, sain tunnustuksen ja lupaan palata siihen pian ja vastata kysymyksiin ja... KIITOS Eskapismi!

Samaa hässäkkää kuin kaikki päivät... pääosin meillä kuitenkin oli kivaa, kivempaa kuin eilen vaikkei eilinenkään huono ollut... O:n on vallannut joku riivaaja ja se kiusaa muita ja lyö ja tönii ja potkii ja karkailee... tekee mieli töniä ja potkia takaisin näitten kahden puolesta.

Käytiin pikaisesti ostarilla ihailemassa joulukoristuksia - tunnustan, palautin muutaman joululahjan kun noilla naperoilla on muutenkin jo ihan liikaa roipetta odottamassa paketointia -  ja tietty keskiviikkovakkaristi terapioissa (x3) ja terapialeikkideitillä ja baletissa ja... kotiin päästyä M oli sen verran puhki että tarvitsi vaan syliä ja hellää huolenpitoa ja silti se oli ihan mahdoton. Tyttö kaiken parantavaan vaahtokylpyyn ja O jäähylle varmaan sadatta kertaa ja K toiseen huoneeseen jäähylle kun se keksi että Koiraa on kivaa kiusata keittiöstä pöllityillä grillipihdeillä.

Käytiin moikkaamassa joulupukkia ja kolmikko sai tikkarit...

M yöpaitaan ja alakertaan leikkaamaan lumitähtiä. Pojille kummallekin arkki paperia ja omat sakset ja niin me leikattiin yhdessä sen sijaan että olisin paennut vuorille... Tunsin olevani ehkä universumin paras äiti koska ihan oikeesti mun teki mieli lukita ne kaikki koppeihinsa ja avata pullo viiniä. No, siinä me sit leikataan yhdessä ja herttaisesti niitä lumitähtiä ja M tietty leikkaa sormeen ja verta tulee paljon ja mä yritän selvittää kuinka pahasti meni ja lopulta paimennan pojat autoon ja kannan M:n perässä ja otan ne päivällisspagetit liedeltä ja hyppään autoon ja ajan lastenlääkäriasemalle... haava oli kuitenkin ihan kynnessä kiinni ja sentin mittainen eikä se antanut mun tietenkään katsoa oliko se syvä vaiko ei...

Varttia myöhemmin me istuttiin autossa matkalla takaisin kotiin... sairaanhoitaja tarkisti ja lääkäri katsoi ja lopulta haava pestiin ja laastaroitiin... kotona odotti valmis ruoka – vitsit kun olinkin pätevä että keitin spagetit just passelisti ennen onnettomuutta – ja jäätelö ja mulle se viini.

L vei O:n nukkumaan kun se taas karkaili ja uhitteli ja mä en vaan jaksanut sitä... K lupas pysyä sängyssä ja varttia myöhemmin löysin molemmat epelit leikkimässä huoneestaan... luota nyt sit kaksvuotiaan sanaan – NOT.

M leebaa sohvassa Koiran kanssa, katsoo telkkua ja meillä on vihdoinkin rauha maassa... pelikutsut tuotti sen verran hyvin myyjälle, että mäkin sain ihan mukavasti siitä etua.

Rikospaikka ja potilas ja sen äiti ja sen Koira