Siirry pääsisältöön

Mitä kirahvit syö?


- Mamma
- No?
- Mitä lampaat syö?
- Ruohoa
- Entä hevoset?
- Ruohoa ja kauraa
- Lehmät?
- Ruohoa
- Leijonat?
- Muita eläimiä
- Karhut?
- Marjoja, kalaa ja muita eläimiä
- Hyttyset?
- Verta
- Linnut?
- Siemeniä ja/tai itikoita
- Kalat? Kirahvit? Seeprat? Kissat? Koirat? Kanat?

...kaikki varmaan tietää mihin tämä keskustelu ennen pitkää etenee... ja lopulta keskustelu etenee tähän kohtaan...

- Entä mitä ihmiset syö?
- No, mitä ihmiset syö?
- Tänään hampurilaisia ja ranskalaisia
- Mutta mistä ne tehdään? Mistä ne ranskalaiset tehdään?
- Kookospähkinöistä?
- Ei, ranskalaiset tehdään perunoista
- Yäk
- Entä mistä se sämpylä tehdään?
- En mä tiedä?
- Tiedätpäs
- Jauhoista
- Joo, viljasta siis. Entä mistä se pihvi tehdään?
- Viljasta?
- Ei, se tehdään lehmän lihasta
- Syödäänkä me lehmää?
- Joo
- Eikä! (epäuskoisena) Ei ihmiset syö eläimiä
- Kyllä ihmiset syö eläimiä. Kaikki ihmiset ei syö, mutta me kyllä syödään. Kana ON kanaa, liha on lehmää, nakit possua, kinkku possua...
- Yäk. Mä en syö tänään mitään.
- Ai miksi et?
- No kun söin jo lounasta.

Ravintoketjun karmaisevat salaisuudet on aukeamassa meidän lapselle... se että moni eläin ja myös me ihmiset syödään muita eläviä olentoja. Karua mutta totta. Mulle on tärkeetä että se tietää mitä syö, siis ettei jauheliha ole vaan jauhelihaa tai pihvi vaan pihvi... kyllä, ne on lehmää ja sen lehmän on täytynyt kuolla et me voidaan sitä syödä ja että vilja kasvaa pellossa ja maito saadaan taas niistä lehmistä ja... omat eettiset valintansa tekee kukin itse, tänään se ei ainakaan vielä ruvennut vegeksi vaan söi sen hampurilaisensa hyvällä halulla... ranskalaiset vähän tökki, onhan ne – yäk – perunaa.


Kommentit

  1. Meillä asui muutaman vuoden ajan erittäin itsepintainen pieni neiti, joka söi vain TUHMIA eläimiä. Jepjep. Härkää, karjua, tuhmaa kanaa (joka oli kiusannut toisia- koitin ensin korppikotkaa mutta oli liian pelottava). Nyt kymmenenvuotiaana syö ihan normisti, mutta esim. poroa ei kyllä syö, tai jouluna kun mummolassa ei kerrrottu mitä lihaa oli niin söi toki, mutta kun kävi ilmi että oli poroa niin suuret kyyneleet vain valui. Eikä takuulla muitakaan tosi söpöjä eläimiä syö :) lammas on siinä rajoilla. Ootellaan vaan kkoska se päättää alkaa vegetaristiksi. - LeenaK

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Mä oon jostain syystä pitänyt itsestäänselvänä että kaikki pienet tytöt on vegejä vähintään jossakin välissä...

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion teh...

valokuvissa kaikki on aina hyvin

Jokin aika sitten sain blogiini kommentin, joka jäi kummittelemaan mun mieleen. Kommentti oli ystävällinen ja lyhyt. Se ei haastanut mihinkään, oikeastaan se oli pelkkä toteamus, jossa kirjoittaja sanoi: ”Mä haluaisin elää sun elämää!” Nopeasti voisi vastata, että niin minäkin, mutta jäin silti miettimään sitä mielikuvaa, joka tulee vastaan niin sosiaalisessa mediassa kuin täällä blogissakin. Vuosi 2023 oli monella tapaa haastava, ei raflaavan katastrofaalinen, mutta ehkä enneminkin sellainen hiljaisen haastava. Kukaan ei kuollut – paitsi kissa – ei edes melkein. Kukaan ei sairastunut vakavasti – paitsi koira, mutta sekin on hallinnassa. Kaikki on ihan hyvin, vaikka oli hetkiä, kun teki mieli heittää hanskat tiskiin. Toisaalta vuosi oli myös ihana, ja kun katsoin taaksepäin, keräillen kuvia tähänkin kirjoitukseen ajattelin, että mulla on tosiaan aika ihana elämä. Olemme monessa etuoikeutettuja ja moni antaisi varmasti paljon saadakseen elää sellaista elämää kuin ne valokuvien tarinat k...