Siirry pääsisältöön

"vesi"vahinko


Meidän yläkerran kylppäri - siis lasten, ei meidän  - on aina haissut jotenkin ummehtuneelta ja siihen vaivaan on yritetty milloin mitäkin... Lattialta on myös pöntön ja kylpyammeen välistä tullut pyyhittyä vettä aina ohimennessä ja välillä syytin kissaa kylppärin lattialle pissimisestä ja sit kun kissaa ei enää ollut olin sitä mieltä että pojat kerkii aina jossakin välissä lirauttamaan lattialle tai että kylpyammeesta joku loiskuttaa vettä.

Eilen illalla lauma oli jälleen menossa iltakylpyynsä ja eikö siinä lattialla taas ollut vettä. Otin pyyhkeen ja kuivasin lattian ja tajusin että se vesi haisee ja ettei kukaan ole voinut pissiä siihen. Samalla tajuan kuinka sitä vettä tulee aina muutama pisara lisää siitä lattiasauman kohdalta. Vedän vessan ja vettä tulee lisää... Rouva putkimies hakee jakoavaimen ja irroittaa pöntön vain huomatakseen että sieltä pöntön alta tulee sitä itseään vedellä laimennettuna...

Tässä vaiheessa lapset on siis kylpyammeessa ja jossakin vaiheessa havahdun siihen että se kylpyammekin alkaa jo olemaan aika täynnä ja valuu kohta sekin yli äyräittensä. Tyhjennän vähän kylpyammetta ja keskityn taas vuotavaan viemäriin ja siinä lasten kylpiessä tulee samalla revittyä koko kylppärin lattia auki, suljettua vessanpöntön vesi ja pestyä kaikki minkä vaan voi pestä... Onneksi sen uuden nätin lattian alla oli edelleen se vanha muovimatto. Se vessan viemäri, siis se mistä ne kakat ja pissat periaatteessa poistuu, on kaiketi vuotanut jo kaksi ja puoli vuotta ilman että me ollaan tajuttu. Nyt vessa on käyttökiellossa ja odotellaan että saadaan asiansa osaava putkimies katsomaan mistä on kyse. Kädet on kyynärpäitä myöten ristissä että me puhutaan satasista eikä tonneista ja ettei välipohjassa oo ihan kauheesti sitä kakkalientä.

Vielä illalla tää ahdisti mua ihan kauheesti. Onneksi nyt uuden päivän valjettua sekin on taas asettunut mittasuhteisiinsa... se on kuitenkin vain vesivahinko ja jos se olis ihan hirvittävän mittava sellainen, niin kai se vesi olis meillä tässä vaiheessa jo alakerrassa asti.

M lähti kouluun, pojat on räkäisiä ja istuu tässä vieressä tekemässä hienomotoriikan harjoituksia – laittaa rahaa säästöpossuun... mä muuten pesin ne kolikot ensin, hullu kun olen.


Kommentit

  1. Olipa ikävä yllätys vessassa. Toivottavasti ei ole iso tuho.

    Kiva hienomotoriikkaharjoitus pojilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuho osoittautui onneksi pieneksi ja helposti korjattavaksi.

      Musta tossa harkassa parasta on se että lapset tykkää ja jaksaa tehdä sitä, paitsi K joka nyt ei kauheesti jaksa mitään näperrellä :)

      Poista
  2. Toivotaan ettei tuosta tullut suurempaa vahinkoa. Meillä on myös ollut veden kanssa ongelmia, mutta lähinnä mitä tulee sen käyttöön, juurikin esimerkiksi ruokaa laitettaessa. Mietin myös kauan, mistä haju tulee, ja se oli vesi itsessään. Meillä tämän varmasti korjaa vedensuodatin. Ikäviä kuitenkin tällaiset jutut, teillä toki hieman erilainen tilanne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tullut sen suurempaa ongelmaa :) Korjattu ja jatkettu elämää samassa talossa.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion teh...

valokuvissa kaikki on aina hyvin

Jokin aika sitten sain blogiini kommentin, joka jäi kummittelemaan mun mieleen. Kommentti oli ystävällinen ja lyhyt. Se ei haastanut mihinkään, oikeastaan se oli pelkkä toteamus, jossa kirjoittaja sanoi: ”Mä haluaisin elää sun elämää!” Nopeasti voisi vastata, että niin minäkin, mutta jäin silti miettimään sitä mielikuvaa, joka tulee vastaan niin sosiaalisessa mediassa kuin täällä blogissakin. Vuosi 2023 oli monella tapaa haastava, ei raflaavan katastrofaalinen, mutta ehkä enneminkin sellainen hiljaisen haastava. Kukaan ei kuollut – paitsi kissa – ei edes melkein. Kukaan ei sairastunut vakavasti – paitsi koira, mutta sekin on hallinnassa. Kaikki on ihan hyvin, vaikka oli hetkiä, kun teki mieli heittää hanskat tiskiin. Toisaalta vuosi oli myös ihana, ja kun katsoin taaksepäin, keräillen kuvia tähänkin kirjoitukseen ajattelin, että mulla on tosiaan aika ihana elämä. Olemme monessa etuoikeutettuja ja moni antaisi varmasti paljon saadakseen elää sellaista elämää kuin ne valokuvien tarinat k...