Siirry pääsisältöön

taas synttärit ilman kakkua


Tänään on vietetty tyttöjen aikaa ostoksilla ja synttäreillä, käyty kuppikakuilla kahvilassa ja ripusteltu jouluvaloja...

Mä olen vuodattanut liikutuksen kyyneleitä seuratessani M:aa synttäreillä sen koulukavereitten kanssa... se leikki, oikeesti leikki ja vuorovaikutti - puhui ja keskusteli ja oli yhdessä.

Oli mahtavaa olla erilaisten kutsuilla, sellaisilla joilla vanhemmat auttaa lapsiaan tarvittaessa toimimaan eikä vaan juo kahvia ja rävellä kännykkäänsä - kyllä täälläkin siis juoruttiin ja vaihdettiin viimeisimmät vinkit - ja joilla kukaan ei kiinnitä huomiota esimerkiksi tähän keskusteluun:
  • Are we having cake next?
  • No, there won’t be cake because B can’t eat dairy or wheat and there would be both dairy AND wheat in a cake.
  • But this IS a Birthday Party and there is ALWAYS cake at Birthday Parties. There NEEDS to be cake next because this is a Birthday Party and it's not a Birthday Party without a cake. There HAS to be cake next...
  • Please calm down, give yourself a couple of deep breaths and we can have cake AFTER the party.

Tai siihen että päivänsankari väsähti ja vetäisi kunnon itku-potku-kiukku-raivot tai että valtaosa lapsista jossakin välissä väsähti ja kaikki hakivat omin keinoin sitä sisäistä rauhaa… M eristäytymällä ensin pallomereen pallojen alle ja sen jälkeen nurkkaan istumaan.

Pojat lähti faijansa kanssa kaatikselle ja sit Ikeaan ostamaan silliä ja tuikkukynttilöitä.



Kommentit

  1. Mä haluuuuun tollaiset lahjapaketit. Ihan mielettömän hienot. Ja muutenkin ihanalta näyttää myös pihalta katsottuna teidän kodin joululook.

    Ja mahtavaa edistystä M <3 Voin kuvitella sun fiilikset, kun neitonen minglailee bileissä. Ja oon kyllä samaa mieltä neidin kanssa. Ei voi olla synttäreitä ILMAN kakkua. Missäs ne kynttilät sitten on? Ja jos ei oo kynttilöitä niin ei voi toivoa ja mitkäs synttärit ne sit oikein on?? Kai sieltä ihmemaasta nyt saa jotain, josta voisi kakun väsätä? Vaikka kunnon kaalisiili, jossa lihapullien tilalla olis herkkuja ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan jostakin syystä viime aikoina osuttu tällaisiin kakuttomiin kemuihin ja koska mäkin on M:n kanssa ihan samaa mieltä ollaan kakut syöty sit synttäreiden jälkeen erikseen... onhan täällä kaiken maailman viljattomia vegaanikakkuja eli varmaan sen kakun olis voinut hankkia jos se olis päivänsankarin perheen mielestä ollut tärkeetä.

      Poista
  2. ^^Mä en kyllä voi käsittää miksi syntymäpäiväkakku ei olis tärkeää. Mutta mä oonkin vähän kaavoihin kangistunut. Jotenkin vaan tuntuu pahalta lapsen puolesta, jos ei ole kakkua, kun hän on allerginen. Mutta joo, ihana oot kun meette kakulle kemujen jälkeen:)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...