Siirry pääsisältöön

vilkas


Maanantai aamupäivä kallistuu lopuilleen ja pojat nukkuvat riehuvat yläkerrassa – meidän quiet time on kaikkea muuta kuin quiet...

Aamusta leivoin leivän, jossakin välissä viikkasin ne pyykit, tiskikone on vielä tyhjentämättä. Kohta tulee M, syödään lounasta ja lähdetään puheterapiaan. Mä tykkään näistä harvoista arkiaamuista kun ei ole kiire. Illalla ravintolaan ystävien kanssa syömään hyvin ja juoruamaan vielä vähän paremmin.

Eilen taas mietittiin tuota meidän pyörremyrskyä... keväällä ne sanoi ettei vielä voi sanoa – katsotaan mihin suuntaan kallistuu... tuleeko siitä vilkas tavallinen poika vai alkaako vilkkaus häiritsemään muuta kehitystä... Kesän aikana tuntui siltä että se oli rauhoittumaan päin, mutta viimeiset viikot K ei ole oikeastaan keskittynyt edes syömään. Se on lähdössä ruokapöydästä ennen kuin muut on edes aloittaneet eikä se ole edes syönyt mitään, se ei vaan malta – ja meillä siis ei katsota telkkaria tai leikitä sillä aikaa kun syödään, ei oikeesti ole mitään kiirettä lähteä mihinkään... se ei jaksa piirtää tai tehdä palapelejä tai oikeastaan ees leikkiä se vaan riehuu ja hyppii ja juokse ja sinkoilee... Se kiusaa muita ja tönii ja kiljuu ja vaatii...  Se on varsinainen Ritva-Liisa Rasittava Lapsi. Meillä on niin paljon rauhallisempaa silloin kun se nukkuu tai on yläkerrassa arestissa ja nää kaksi muuta puuhailee keskenään.

Valmiina päivän seikkailuihin...
pellava"villa"takki - Eileen Fisher, mekko - Martin + Osa,
legginsit - halpa by Target

Tunnisteet:

Kommentit

  1. sanna15. lokakuuta 2012 klo 12.03

    Voihan vilkastus. Toivotaan, että lähestyvä kolme vuotta mittarissa helpottaa ikiliikkujan menoa. Olisko lähellä uimahallia, eiks se Phelpskin saanut purettua energiaansa altaassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa15. lokakuuta 2012 klo 18.43

      Kauhusta vapisten odotan sadetta ja sitä eiulkoiluilmaa... uimahallit toimii täällä vähän erilaisella periaatteella, eikä julkisia uimahalleja ole... aina pitää olla jäsen. Hyvä idea kyllä!

      Ihanaa kun kävit urakoimassa mulle paljon kommentteja, mä R-A-K-A-S-T-A-N kommentteja!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...
Lähetä kommentti
Lue lisää

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...
24 kommenttia
Lue lisää

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...
25 kommenttia
Lue lisää